Lasten ja nuorten keskuksella käynnistyy maaliskuun alussa Jalkautuva turvaverkko -hanke (ESR), joka kehittää uudenlaista systeemistä tukea lastensuojelulle vuosina 2026–2028.
Hankkeen ytimessä on havainto siitä, että jalkautuva työ kohtaa nuoret heidän omassa arjessaan, mutta tätä arvokasta ilmiötietoa ja ennaltaehkäisyn potentiaalia ei ole aiemmin kytketty systemaattisesti osaksi lastensuojelun kokonaisuutta.
Käytännön tasolla hanke luo a) Systeemisen toimintamallin, joka kytkee jalkautuvan nuorisotyön ja lastensuojelun pysyvästi yhteen, b) Ottaa käyttöön digitaalisia työkaluja, joiden avulla ilmiötietoa jaetaan turvallisesti ja ajantasaisesti toimijoiden välillä, c) Kouluttaa ammattilaisia systeemiseen työotteeseen ja uusiin menetelmiin.
Kehitysjohtaja Ulla Huhtinen Lasten ja nuorten keskuksesta korostaa yhteistyön merkitystä nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa: ”Tässä ajassa, kun resurssit vähenevät, eri toimijoiden välinen yhteistyö tulee korostumaan entisestään. Meidän on pystyttävä rakentamaan sellainen turvaverkko, jossa eri ammattilaiset puhuvat samaa kieltä ja toimivat yhdessä lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi. ”
Hankkeen keskiössä yhteistyö ja -kehittäminen
Hanketta hallinnoi Lasten ja nuorten keskus, ja osatoteuttajina toimivat Diakonia-ammattikorkeakoulu sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa kolmella pilottialueella: Ylivieskassa, Kuusamossa ja Limingassa/Tyrnävällä. Lasten ja nuorten keskukselta hankkeessa tulevat työskentelemään projektipäällikkönä Veijo Kiviluoma ja projektisuunnittelijana Satu Rathgeber.
“Hankkeen suurin voima on siinä, että emme luo vain teoreettista mallia, vaan viemme kehitystyön suoraan pilottialueiden arkeen. Tavoitteemme on muuttaa satunnainen yhteistyö rakenteelliseksi toiminnaksi, jotta jalkautuva työ saadaan tukemaan lastensuojelua. On innostavaa päästä rakentamaan tätä siltaa yhdessä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, pilottialueiden toimijoiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa”, kertoo Kiviluoma.
“Käytännön kehittämistyössä keskiössä ovat paikalliset kehittämisverkostot ja työpajat, joissa työstämme toimintamallin prototyyppiä yhdessä työntekijöiden kanssa. Emme tuo valmiita vastauksia ylhäältä päin, vaan kehitämme työkaluja ja pelisääntöjä, jotka aidosti helpottavat ammattilaisten yhteistyötä ja kohtaamisia kentällä,” jatkaa Rathgeber.
Hankkeen tavoitteena on, että pilottivaiheen jälkeen malli juurtuu pysyväksi osaksi rakenteita ja laajenee hankkeen aikana vielä kolmelle uudelle alueelle. Lopputuloksena syntyy kustannustehokas ja perhemyönteinen innovaatio, joka tekee turvaverkosta totta siellä, missä lapset, nuoret ja perheet elävät arkeaan.
