Hyvän arjen rakentajat

Ohjelmaa rahoittavat Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö, Brita Maria Renlundin muistosäätiö, Urlus-Säätiö ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiö. Palveluja kehittävät ja tarjoavat järjestöt ovat Lasten ja nuorten keskuksen lisäksi Aseman Lapset ry, Aspa-säätiö, Diakonissalaitos, HelsinkiMissio, Koivukylän palloseura KoiPS, Kukunori ry, Lasten ja nuorten keskus, Mieli ry, SOS-Lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Walter ry. Järjestöt toimivat yhteistyössä Vantaan kaupungin sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kanssa. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA on mukana ohjelman kehittäjäkumppanina.

Ulkopuolisuuden, osattomuuden ja yksinäisyyden kaltaisilla sosiaalisilla haasteilla on kova inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta. Suomalainen järjestökenttä on tehnyt ansiokasta työtä haasteiden ratkaisemiseksi kehittämällä ja tarjoamalla palveluita tukea kaipaaville ihmisille. Palvelut ovat toimiviksi ja vaikuttaviksi todettuja.

Järjestökentän rahoitusta vaivaa kuitenkin sirpaleisuus ja lyhytjännitteisyys, mikä heijastuu tukea tarvitseville niin, että he putoavat usein palveluiden väliin. Järjestöt joutuvat myös kilpailemaan keskenään rahoituksesta.

Tarvittava tieto ja keinot ihmisten auttamiseksi ovat jo pitkälti olemassa, mutta palvelut ovat hajallaan toisistaan. Hyvän arjen rakentajat -ohjelma kehitettiin vastauksena näihin haasteisiin.

Hyvän arjen rakentajat -ohjelma syntyi Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön aloitteesta. Säätiö halusi nähdä, mitä tapahtuisi, jos kolmannella sektorilla oleva ammattitaito tuotaisiin yhteen. Sen sijaan, että jokainen toimii omalla tontillaan, saataisiinko näin enemmän hyvinvointia aikaiseksi?

Ohjelman sisällön ja tavoitteet ovat kehittäneet ohjelmassa mukana olevat yhdeksän kolmannen sektorin järjestöä yhdessä säätiön kanssa. Työ alkoi syksyllä 2022. Vantaan kaupunki sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialue tulivat mukaan saman vuoden joulukuussa.

Ohjelmassa tavoitellaan turvallisempaa arkea lapsille, nuorille ja ikääntyville tarjoamalle heille oikea-aikaisia palveluja.

Tavoitteen saavuttamiseksi järjestöt toimivat yhteistyössä julkisen puolen kanssa kooten olemassa olevia palveluitaan yhteen ja jakaen tietoa keskenään. Järjestöjen, säätiön ja julkisen puolen välisen yhteistyön odotetaan tehostavan palveluita, jolloin käytetyistä euroista saadaan enemmän irti.

Havukosken ja Myyrmäen asukkaille sekä digitaalisesti tavoitettaville lapsille ja nuorille tämä näyttäytyy niin, että he saavat tarvitsemaansa tukea nopeammin. Kun yhden verkoston toimijan keinot loppuvat, saattaa toimija tuettavia ihmisiä eteenpäin verkoston muille jäsenille. Näin tukea tarvitsevat ihmiset eivät putoa tyhjän päälle.

Ohjelma koostuu kuudesta temaattisesta työpaketista:

• Arjen tuki
• Ikääntyneiden mielen hyvinvointi ja etsivä vanhustyö
• Mielen hyvinvointi
• Vanhemmuuden tuki
• Digitaalinen auttaminen
• Lasten ja nuorten mielekäs vapaa-aika

Työpakettien alle on koottu erilaisia palveluja, joita viedään vantaalaisten arkeen.

Vanhempia sekä lapsia ja nuoria tuetaan muun muassa erilaisilla ryhmämenetelmillä, konkreettisena apuna kotiin, arkielämän taitojen valmennuksella, keskustelu- ja kriisiavulla sekä tukihenkilö- ja vertaistukitoiminnoilla. Havukosken alueella järjestetään myös erilaisia tapahtumia yhdessä asukkaiden kanssa. Ikääntyneille tarjotaan etsivän vanhustyön tukea sekä tukihenkilö- ja ryhmätoimintaa.

Säätiön tarjoamalla rahoituksella palkataan työntekijöitä, jotta järjestöjen palveluita voidaan tarjota yhä useammalle ihmiselle.

Järjestöjen ei tarvitse kilpailla keskenään rahoituksesta, vaan ne toimivat yhdessä jakaen keskenään näkemyksiä ja ammattitaitoa. Kolmevuotinen rahoitus antaa järjestöille rauhan toimia yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Rahoitusta jakavilla säätiöillä on perinteisesti ollut passiivinen rooli suhteessa rahoitettaviin kohteisiin. Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö ei toimi vain passiivisena raha-automaattina, vaan ideoijana, koollekutsujana ja sparraajana.

Yksityinen ja julkinen sektori toimivat yleensä erillään, vaikka tukea tarvitsevat ihmiset ovat pitkälti samoja. Hyvän arjen rakentajat -ohjelma perustuu yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuheluun ja joustavien palvelupolkujen rakentamiseen näiden välillä.

Yhdessä toimiminen tässä laajuudessa haastaa totuttuja toimintatapoja, eikä ole aina mutkatonta. Yhteinen tavoite tarjota oikea-aikaisia palveluita yhä useammalle toimii kuitenkin liimana eri toimijoiden välissä.

Hyvän arjen rakentajat on kokeilu, jossa hyväksytään keskeneräisyys, kannustetaan kokeilemiseen ja joka perustuu jatkuvaan oppimiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että säätiö on rahoittajana jo lähtökohtaisesti antanut ohjelmaa kehittäville ja toteuttaville järjestöille luvan muuttaa suunnitelmaa matkan varrella sitä mukaa, kun saadaan lisää tietoa.

Esimerkki: Järjestöt aloittivat yhteistyön Vantaan kaupungin sekä Vantaa ja Keravan hyvinvointialueen kanssa keväällä 2023. Pian todettiin, että valitulla alueella on paljon maahanmuuttajaväestöä ja suunnitelmia tulee mukauttaa vastaamaan paremmin myös heidän tarpeitaan.

Hyvän arjen rakentajat -ohjelman lähtökohtana on kokeilla, saadaanko uudenlaisilla yhteistyöhön perustuvilla toimintatavoilla aikaiseksi enemmän hyvinvointia. Jotta muutosta voitaisiin seurata ja todentaa, päätettiin rahoitus kohdentaa tietylle alueelle. Vantaan kaupungin kanssa käytyjen keskustelun jälkeen kaupunki ehdotti alueeksi Havukoskea ja Myyrmäkeä. Havukosken ja Myyrmäen alueilla oli tarvetta lisäpalveluille.

Alueelle tuotavat palvelut täydentävät Havukosken alueella jo tehtävää työtä. Järjestöjen tarjoamat palvelut voivat esimerkiksi kannatella tukea tarvitsevia ihmisiä heidän odottaessa pääsyä julkisten palveluiden piiriin.
Tuettavat ihmiset tavoitetaan muun muassa Vantaan kaupungin sosiaalipalveluiden kautta.

Säätiö on ohjelman koollekutsuja ja rahoittaja. Vuonna 1988 perustetun Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiön tehtävänä on sääntöjensä mukaan edistää lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia. Pitkään säätiö toteutti tarkoitustaan järjestämällä apurahahakuja kolmannen sektorin järjestöille. Kentältä kantautui kuitenkin viestejä siitä, että rahoitusjärjestelmään kaivataan muutosta. Säätiö halusi kokeilla uudenlaista tapaa ratkaista sosiaalisia haasteita.

Ohjelmalle on rakennettu alusta saakka mallia vaikuttavuuden mittaamiseen. Vaikuttavuutta mitataan kvantitatiivisella ja kvalitatiivisella datalla.

Esimerkki: Yksi ohjelman monista tavoitteista on, että vanhempien kuormittuneisuus ja yksinäisyys vähenee, perheille saadaan aiempaa vahvemmat tukiverkostot ja joku, jolta pyytää apua arjessa. Lähtötilannetta ja lopputulemaa voidaan mitata vanhemmilta saadulla seurantatiedolla ja yksinäisyysindikaattorilla. Eräs toinen tavoite on, että lastensuojelun asiakkuudet ja erityispalveluiden jonot lyhenevät, mitä voidaan seurata tilastotiedolla.