Koulujen kevätjuhliin ja kesän alkamiseen liittyvä virsi ”Jo joutui armas aika” on alunperin ruotsalainen. Se on ollut ensimmäisen kerran suomalaisessa virsikirjassa 1701. Virren tekijöitä ei tiedetä tarkasti. Tekijäksi on ilmoitettu Israel Kolmodin, mahdollisesti.
Ruotsin Gotlannissa vaalitaan perimätietona, että Kolmodin olisi kirjoittanut virren juhannusaamuna 1693. Virsi sisältää aluksi luonnon kuvausta, joka ei ollut tavallista tuohon aikaan. Siihen tulee myös opettava sävy, ja viidennessä säkeistössä symbolisia merkityksiä: Saaronin lilja on Kristus, libanonin kevät viittaa Laulujen lauluun Raamatussa. Suomennos on tehty suurten katovuosien jälkeen. Suomessa menehtyi tuolloin jopa 1,5 miljoonaa ihmistä. Kylmyys oli vuosien ajan niin mittavaa, että sato menetettiin vuosi vuoden jälkeen. Suomennos on uskollinen alkuperäiselle tekstille, mutta katovuodet sävyttävät kuvauksen laajuutta; toivetta paremmasta.
Kuuntele Jo joutui armas aika -virsi:
Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:
- Luterilaisen kirkon elämä
- Luottamus ja turvallisuus
- Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma
Pohdittavaksi:
- Millaisissa juhlissa olet ollut?
- Millaiset ovat mielestäsi hyvät juhlat?
- Milloin luonto viettää mielestäsi juhlia?
Tehtäväksi:
- Etsi virrestä 571 luontoon liittyviä sanoja. Montako löydät?
- Laulakaa ja soittakaa suvivirttä erilaisilla tyyleillä: rock-tyylillä, tangon tapaan, hartaasti ja hitaasti. Keksikää itse lisää.
