Vuoden 1986 virsikirjauudistuksessa haluttiin saada mukaan myös Amerikan afroamerikkalaisen väestön keskuudessa syntyneitä hengellisiä lauluja eli spirituaaleja. Tuolloin mukaan otettiin kaksi afroamerikkalaista spirituaalia. Toisenkin näistä virsistä, Pilvimuurista valo välähtää (104), virsikirjakomitea sijoitti nuorten virsien osastoon, mutta kirkolliskokous siirsi sen pääsiäisvirsiin. Toinen afroamerikkalainen virsi Kuulkaa, keitä Mestari sen sijaan sai pysyä nuorten virtenä.
Virren sävelmä liittyy alkuaan lauluun Michael, row the boat ashore (’Mikael, souda vene rantaan’), mutta teksti on peräisin Saksasta. Sillä on kaksi sepittäjää, nuorten hengellisten laulujen kirjoittajina tunnetut pappismiehet Kurt Hoffmann ja Friedrich Walz. Virren aiheena on Jeesuksen vuorisaarnan autuaaksijulistus. Suomentaja Anna-Maija Raittilan lisäämä loppusäkeistö viittaa vuorisaarnan painokkaimpaan eli ensimmäiseen lauseeseen: ”Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.”
Kuuntele Kuulkaa, keitä Mestari -virsi:
Keskeiset sisällöt uskonnon opetussuunnitelmassa:
- Arvokas ja ainutlaatuinen elämä
- Eettisyyteen kasvaminen
- Raamattu
Pohdittavaksi:
- ketkä ovat lähimpiä ihmisiäsi? ketä kuuluu perheeseesi?
- kuka tuntemisistasi läheisistä ihmisistä asuu kaikkein kauimpana? (nämä voidaan sijoittaa vaikka kartallekin)
- miten pidät yhteyttä kaukana asuviin?
- entäpä ihan vieras ihminen? kuinka hän voi olla lähimmäinen?
- mietitään synonyymejä lähimmäinen –sanalle: toinen ihminen, vierellä oleva
- mitä mukavaa ja kivaa voisit tänä päivänä tehdä kotona?
- mitä mukavaa ja kivaa voisitte tehdä yhdessä koulussa?
- koska olet viimeksi antanut anteeksi jollekulle?
- miltä tuntuu antaa anteeksi?
- koska olet viimeksi itse saanut anteeksi?
- miltä tuntuu saada anteeksi?
- onko vaikeampaa pyytää vai antaa anteeksi?
Tehtäväksi:
- Musiikkivinkki: Afrikkalaistaustaiseen musiikkiin kuuluu lähes aina vuorolaulu. Tämänkin virren voi laulaa vuorotteluna kahden eri ryhmän välillä: ensimmäinen ryhmä laulaa aina vaihtuvan tekstin ja toinen ryhmä sanan halleluja. Vuorottelun voi toteuttaa myös solistin/solistien ja kuoron välillä.
- Etsikää Raamatusta Jeesuksen vuorisaarnan alku (Matt. 5:1-12) ja verratkaa sitä virren tekstiin. Löytyvätkö virrestä kaikki Jeesuksen mainitsemat ihmisryhmät? Ovatko virren kirjoittajat onnistuneet mielestänne selittämään ymmärrettävästi mitä Jeesus sanoillaan tarkoitti?
- Leikitään salaista ystävää. Jokaiselle oppilaalle annetaan päiväksi/viikoksi salainen ystävä, jolle tulee olla erityisen ystävällinen, mukava ja huomaavainen koko päivän/viikon. Tämän tulee tapahtua niin, että toinen ei saa selville, kuka tuo hänen salainen ystävänsä on. Viikon/päivän lopussa voidaan kertoa, mitä mukavaa on tuona aikana tapahtunut ja arvailla salaperäisen ystävän henkilöllisyyttä.
Päivänavaus:
Jeesus kutsuu lähelleen ja julistaa autuaiksi eli onnellisiksi monenlaisia ihmisiä. Ulkonäöltä et välttämättä erota, kuka on kristitty. Mistä sitten kristityn tunnistaa?
Taivaan merkit (kirjasta Kaikki yhdessä, PTK 2009):
” Kentällä pelaa kaksi joukkuetta. Kenttä on täynnä jatkuvasti liikkeessä olevia ihmisiä. Mistä silloin tunnistaa, kumpaan joukkueeseen kukakin pelaajista kuuluu? Joukkueen peliasu kertoo sen.
Ostoskeskuksessa on tapahtunut onnettomuus. Paikalla on paljon ihmisiä, siviilejä ja viranomaisia. Mistä tunnistaa, kuka on poliisi tai palomies? Sen tietää virkapuvusta.
Kadulla liikkuu paljon ihmisiä. On nuoria ja vanhoja, vaaleita ja tummia, suomalaisia ja ulkomaalaisia. Kuka heistä on kristitty? Kristityillä ei ole yhtenäistä vaatetusta, josta heidät voisi tunnistaa. Aikoinaan kristittyjen salainen merkki oli kala. Nykyäänkin voi autoissa nähdä metallisia kaloja kertomassa, mihin porukkaan kuljettaja kuuluu. Uskon merkit ovat kuitenkin harvoin näkyvillä. Kristityn merkki, kasteessa piirretty risti, on näkymätön. Ja monen kaulassa roikkuva risti peittyy vaatteiden alle. Miten ihmeessä tunnistaa kristityn?
Johanneksen evankeliumi antaa tähän vastauksen. Jeesus sanoo: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne!”
Kati Jansa