Lukutaito ja lukuinto rapistuvat, ja nuorten lukemasta materiaalista suuri osa on nopeasti vaihtuvaa somevirtaa. Kriittinen lukutaito suojaa manipulaatiolta, disinformaatiolta ja valeuutisilta, joten se on lapsen tärkeimpiä tietoturvataitoja digimaailmassa. Kirjat myös vahvistavat tunnetaitoja, empatiaa ja keskittymiskykyä. Lukuinnon voi herättää parhaiten tukemalla lapsen sisäistä motivaatiota kyvykkyyden, autonomian ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta. Uhkakuvilla lukuintoa ei synny. Lukuinnon herättely voi olla lasten ja aikuisten yhteinen projekti.
Lukemisinnon romahtamisesta ja lukutaidon rappeutumisesta ollaan viime vuosina oltu huolissaan, ja hyvästä syystä: lukutaitoa tarvitaan rakentamaan sekä yksilön hyvinvointia että tervettä yhteiskuntaa. Nykyään nuoret lukevat paljon, mutta iso osa heidän kuluttamastaan materiaalista on nopeasti vaihtuvaa somevirtaa, joka ei vaadi tekstiin paneutumista tai sen syvällistä ymmärtämistä monelta kantilta.
Pienen lapsen aivojen rakenteet ovat vasta muokkautumassa, minkä vuoksi lukuinnon siemeniä kannattaa kylvää jo varhain, vaikkei lapsi vielä itsenäisesti lukisikaan.
Kirja ja somevirta vaikuttavat aivoihin päinvastoin
Sekä somen selailu että vaikkapa romaanin tai tietokirjan lukeminen vaikuttavat aivojen toimintaan, mutta päinvastaisella tavalla. Pitkän tekstin lukeminen auttaa säätelemään stressiä, vahvistaa empatiataitoja ja parantaa keskittymiskykyä. Someselailun seurauksena voivat sen sijaan olla vaihtelevat mielialat, ahdistus ja heikentynyt keskittymiskyky.
Kriittinen lukutaito on tietoturvaa
Lukutaitoa, erityisesti kriittistä lukutaitoa, tarvitaan jatkuvasti kehittyvässä digimaailmassa. Se voi olla lapsen tärkein tietoturvatyökalu.
Kriittinen lukutaito auttaa ymmärtämään kirjoittajan tarkoitusperiä ja tekstin sävyjä. Se vähentää myös mustavalkoista vastakkainasettelua, josta netin kommenttikentät ovat kuuluisia. Sen avulla osaamme erottaa totuuden valheesta, esimerkiksi tekoälyllä tuotetusta materiaalista, ja se suojaa manipulaatiolta, disinformaatiolta ja valeuutisilta.
Vahva lukutaito auttaa myös perustelemaan omia mielipiteitä ja esittämään ne muille ymmärrettävällä tavalla. Sen avulla voimme ymmärtää itseämme, muita ja ympäröivää maailmaa, joten se on tehokas työkalu vaikuttaa itselle merkityksellisiin asioihin.
Lukemalla lisää tunnetaitoja
Huomiotalous kannustaa nopeisiin mielipiteisiin, oman edun tavoitteluun ja radikaaleihin kannanottoihin. Siinä tuoksinassa toisen empaattinen kohtaaminen ja asioiden tarkasteleminen monelta kantilta saattavat unohtua.
Kirjat ovat mainio tapa vahvistaa tunnetaitoja, sillä niiden avulla pääsemme kurkistamaan erilaisiin maailmoihin ja toisenlaisiin tapoihin elää. Opimme ymmärtämään, miksi jotkut toimivat toisin kuin me itse tai miten erilaisia tunteita samankaltaiset tilanteet voivat ihmisissä herättää. Samaistuttavat tarinat voivat auttaa myös käsittelemään omia tunnekokemuksia.
Siksi kirjoista on tullut suosittu tapa opettaa tunnetaitoja kotona ja lapsiryhmissä. Tarinat antavat lapselle tilaisuuden tarkastella omia, ehkä kipeitäkin kokemuksiaan pienen etäisyyden päästä, ja ovat luonteva keino opettaa vaikkapa erilaisia tunnesäätelykeinoja.
Sisäisen motivaation herättelyä
On tärkeää ymmärtää hyvän lukutaidon merkitys ja sen rappeutumisen vaarat. Lapsen, sen paremmin kuin aikuistenkaan, lukuintoa ei kuitenkaan roihauteta liekkeihin uhkakuvia lietsomalla tai tulevaisuuden hyviä puolia kuvailemalla. Sen sijaan kannattaa houkutella esiin lapsen oma sisäinen motivaatio, sillä se on avain pitkäjänteiseen lukuintoon. Kun lapsella on sisäinen palo lukemiseen, hän myös todennäköisesti lukee enemmän kuin jos jokainen lukuhetki on aikuisen ja lapsen välisen valtataistelun tuotosta.
Decin ja Ryanin laajasti tutkitun itsemääräämisteorian mukaan sisäiseen motivaatioon tarvitaan kokemusta kyvykkyydestä, autonomiasta ja yhteisöllisyydestä. Lapsen taitotasoon nähden sopivasti haastava ja aiheeltaan kiinnostava teksti tarjoaa kokemuksen sekä kyvykkyydestä että autonomiasta, kun lapsi saa lukiessaan onnistumisen kokemuksia. Lapsi voi myös itse määritellä, mitä ja milloin lukee, tai hänen voi antaa valvoa kirjan kanssa sängyssä vähän sovittua myöhempään.
Ulkoiset motivaattorit, kuten lukemisesta saadut palkinnot, voivat toimia silloin, kun ne auttavat herättämään sisäisen motivaation esimerkiksi kyvykkyyttä kasvattamalla. Pelkät ulkoiset palkkiot ilman sisäistä paloa eivät useinkaan johda pitkäkestoiseen muutokseen.
Lukeminen on myös yhteisöllistä
Moni aikuinen lukee silloin, kun haluaa olla yksin ja omissa maailmoissaan, mutta lukemisen yhteisöllisyyttä ei pidä vähätellä. Esimerkkeinä ovat lukupiirit, ystävän kanssa vaihdetut kirjavinkit ja samaistumisen kokemukset, joita lukemalla voi saavuttaa.
Perheiden lisäksi lapsiryhmät ovat oivia paikkoja lisätä lukemisen yhteisöllisyyttä jo silloin, kun lapsi ei vielä itse osaa lukea. Kirjoja voidaan pitää esillä ja tutkittavana, lukemista voidaan juhlia, kirjastoreissuja tehdä yhdessä ja suosikkitarinoista ja -kirjailijoista jakaa kokemuksia. Lähekkäin kaikessa rauhassa luettu satu voi olla monen lapsen päivän kohokohta.
Lukuinnosta lasten ja aikuisten yhteinen projekti
Lapset eivät ole ainoita, joita ruudut houkuttelevat kirjoja enemmän varsinkin väsyneenä ja kuormittuneena. Uutis- tai somevirran selaaminen tuntuu monesti meistä aikuisista helpolta tavalta rentoutua kiireisen päivän tuoksinassa tai päätteeksi. Tosiasiassa someselailu on aivoillemme kuitenkin niin aktivoivaa, ettei se palauta vaan saa hermostomme entistä ylivirittyneempään tilaan.
Jos lukeminen ei tällä hetkellä kuulu harrastuksiisi, mieti, miten saisit oman sisäisen motivaatiosi heräteltyä kyvykkyyden, autonomian ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta. Parhaimmillaan lukuinnon lietsominen on aikuisten ja lasten yhteinen projekti, jossa kaikki tukevat toisiaan.
Teksti Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston
Kirjoittajista
Julia Pöyhönen ja Heidi Livingston ovat perheiden tukemiseen, lapsen kehitykseen ja tunnetaitoihin erikoistuneita psykologeja (PsM) muun muassa Fanni- ja Miu-kirjojen takana. Kaksikon uuteen alakoululaisille suunnattuun Juno-tunnetaitosarjaan kuuluvat osat Juno – Yksinäinen Kosmo ja Juno – Kummallinen kiusaamiskuvio (Otava 2026).
Juno-kirjat opettavat tunnetaitoja, mutta myös kasvattavat lapsen lukuintoa ja siten lukutaidon kehittymistä. Sarja on suunniteltu koukuttamaan juuri lukemaan oppineet tarjoamalla heille samaistumispintaa omaan tunne-elämäänsä. Lyhyet tekstiosuudet, nopeasti etenevä juoni ja Jauri Laakkosen riemukas kuvitus motivoivat jatkamaan lukemista.
