Vasta julkaistun Nuorisobarometrin 2025 tulokset ovat karua luettavaa. Nuorten usko maailman tulevaisuuteen on romahtanut, tyytyväisyys omaan elämään on laskussa ja monenlaiset paineet kuormittavat nuorten arkea. Optimistisesti maailman tulevaisuuteen suhtautuu vain 17 % nuorista ja näköala omaan tulevaisuuteenkin on pudonnut roimasti. Vuonna 2021 nuorista noin 80 % suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimistisesti. Nyt vastaava luku on hieman yli 60 %.
Nuorten elämäntyytyväisyys laskussa
Huoli maailman tulevaisuudesta asettaa varjon monelle elämän osa-alueelle. Nuorten tyytyväisyys omaan elämäänsä on ollut laskussa vuodesta 2020 alkaen. Tämä sama suuntaus, erityisesti tyttöjen kohdalla, näkyy monissa tutkimuksissa kuten Nuorisobarometrissä sekä Kouluterveys- ja rippikoulukyselyissä.
Paineet nuorten elämässä
Suurimmat paineet nuorten elämässä kohdistuvat työelämään, ulkonäköön ja koulutukseen. Työn saamisesta paineita kokee 70 % nuorista, ulkonäöstä 55 % ja koulutuksesta 53 %. Koulutus nähdään tärkeänä arvona, sillä yli 80 % toivoo suorittavansa korkeakoulututkinnon. Samaan aikaan juuri koulupaikan saaminen ja valmistuminen aiheuttavat huolta nuorissa.
Hyssyttely ei auta – tarvitaan tilaa vaikuttaa
Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella? Sen paremmin hyssyttely kuin kauhistelukaan ei muuta tilannetta toisenlaiseksi. On epäuskottavaa millään tavoin vähätellä nuorten kokemusta tai valaa epäaitoa luottamusta sellaiseen tulevaisuuteen, jota itsekään ei pidä mahdollisena. Toisaalta pelkkä asioiden toteaminen tai vajoaminen epätoivoon eivät nekään ole toivottavia ratkaisuja.
Tarvitaan konkreettisia tekoja. Pieniä ja suuria. Jokainen pienikin teko on parempi kuin olla tekemättä mitään.
Seurakunnat, järjestöt, kunnat ja monet muut toimijat tekevät päivittäin työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen. Osallisuuden edistäminen ja ulkopuolisuuden ehkäisy ovat parhaimpia keinoja myös tulevaisuususkon vahvistamiseen. Kukaan tai mikään toimija ei yksinään voi nuorten uskoa maailman tulevaisuuteen palauttaa. Kun useat eri tahot toimivat yhdessä lasten ja nuorten parhaaksi, voidaan saada muutosta aikaan.
On myös oltava niin, että emme vain kuule lasten ja nuorten toiveita tulevaisuudesta, vaan meidän on annettava heille tilaa toimia ja vaikuttaa. Silloin syntyy pysyvää muutosta. Kun lapsi ja nuori tulee nähdyksi ja saa kokemuksen omasta pystyvyydestään, uskon, että se voi kantaa yksittäisen ihmisen kokemusta paljon kauemmas.
Yhteisöön kuuluminen rakentaa toivoa
Meillä Lasten ja nuorten keskuksessa työskennellään päivittäin lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi ja ulkopuolisuuden ehkäisemiseksi yhdessä seurakuntien ja monien muiden toimijoiden kanssa.
Monet toiminnot ja toimintamallit kuten Nuorten tulevaisuusseminaari, kymmenet moottoripajat ja Saapas-ryhmät, matalan kynnyksen Walk in terapia, lasten ja nuorten leirit, retket ja tapahtumat tarjoavat parhaimmillaan mahdollisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi. Aito osallisuus ja kokemus yhteisöön kuulumisesta rakentavat toivoa huomisesta yhden palasen kerrallaan.
Päättäjien on herättävä resurssien tärkeyteen
Seurakuntien, järjestöjen, kuntien ja monien muiden työ ei toteudu ilman resursseja. Nuorisobarometrin tulosten soisi tavoittavan laajasti päättäjät kirkon ja muun yhteiskunnan eri tasoilla. On kovin lyhytnäköistä säästää sieltä, missä tehdään jatkuvasti työtä lasten ja nuorten paremman tulevaisuuden eteen.
