Virren alkuperäistekstin kirjoittaja Gustav Lohmann (1876-1967) toimi pappina Saksassa. Nuorten laulun Herra, elämääni hän kirjoitti vasta 1961, siis 85-vuotiaana. Ranskalais-saksalainen Hans Puls (1914-1992) loi 60-luvulla paljon ns. nuorisojumalanpalvelusten musiikkia, joka herätti runsasta huomiota. Hänen säveltämänään Herra, elämääni ilmestyi ensi kerran 1965. Saksassa se löytyy nykyisin sekä evankelisen että katolisen kirkon virsikirjasta.
Niin tekstissä kuin myös Pulsin sävelmässä on kansanlaulun kaltaista yksinkertaisuutta, jota esimerkiksi Topelius piti virressä tavoiteltavana. Laulun suomennos sanoo paljon enemmän kuin alkuteksti. Laulun sanoitti Lohmannin laulun pohjalta vuonna 1966 silloinen Lauttasaaren nuorisopappi Juhani Forsberg, joka myös runoili virteen 3. ja 4. säkeistön. Anna-Maija Raittila uudisti tekstiä vuoden 1986 virsikirjaan.
Kuuntele Herra, elämääni -virsi:
Pohdittavaksi:
Oletko kuullut sanan lähimmäinen? Se tulee sanasta lähellä. Lähimmäinen on ihminen, joka on toisen ihmisen lähellä. On tärkeää, että jokaisen ihmisen lähellä olisi toinen ihminen.
Sellaista toiselle ihmiselle osoitettua apua, jota ei tehdä palkkion toivossa, sanotaan joskus lähimmäisen teoksi. Puhutaan myös lähimmäisen rakkaudesta. Lähellä ei ole aina ihan helppo olla, eikä aina tule autettua toista, vaikka pitäisi. Joskus ei vain huomaa, että toinen tarvitsee apua, joskus on liian kiire pysähtyä auttamaan ja joskus ei vain huvita. Onneksi auttamistakin voi oppia, ihan niin kuin mitä tahansa muuta asiaa.
