Walk in terapia on nuorille suunnattua maksutonta mielenterveysapua. Se sopii kenelle tahansa, jota pohdituttaa asiat omassa elämässä. Tunnin tapaamisessa voi saada muutoksen alkamaan.
Tunnin terapiaa ja yksi kertakin riittää – kenelle sitä voi suositella ja onko se edes “oikeaa terapiaa”? Kysyimme mielenterveyspalvelujen asiantuntijoilta, millaista apua ja hyötyä Walk in terapiasta on.
Walk in terapia on ratkaisukeskeistä käynti kerrallaan -terapiaa. Toimipisteisiin voi tulla kuka tahansa alle 29-vuotias nuori. Nuori päättää itse, milloin ja kuinka monta kertaa hän tulee paikalle. Joillekin jo yksi kerta riittää, mutta useamminkin saa tulla. Terapiaa tarjotaan muun muassa kirjastoissa, Ohjaamoissa, seurakuntien tiloissa ja kauppakeskuksissa usein iltaisin, ja syystä. Erityisesti nuorille virka-ajat ovat vaikeita ja klinikoille ja sairaalaympäristöihin pitää mennä varta vasten.
Mielenterveyspalvelujen ruuhka haastaa hyvinvointia
2020-luvulla on puhuttu paljon nuorten mielenterveyskriisistä. Palvelut ovat ruuhkautuneet. Koronapandemiaa pidettiin pitkään suurena syyllisenä nuorten kriisiin, mutta tuore Turun yliopiston väitöstutkimus on kyseenalaistanut väitteen. Sen mukaan pandemia tarjoaa helpon syyllisen paljon laajempaan ongelmaan. Mistä oikeastaan kriisissä on kyse ja mikä nuoria kuormittaa? Ilmastonmuutos ja sodat? Vai onko kyse järjestelmän valuvioista?
– Kyllähän tuo mitä tuutin täydeltä tulee koko ajan, sota, ilmasto ja kaikki, on tosi kuormittavaa ja raskasta nuorille. Ajattelen, että on tosi tärkeää, että voi tulla juttelemaan jonkun kanssa näistä. Monesti keskustelemalla ja juttelemalla asiat tulee jotenkin käsiteltäväksi. Se, mikä ihmisiä eniten auttaa, on ne keskustelut, vuorovaikutus ja joku, jonka kanssa puhua, sanoo kouluttajapsykoterapeutti, Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pohjoisen OT-keskuksen projektipäällikkö Pertti Virta.
Virta on viimeistelemässä käynti kerrallaan -menetelmästä väitöskirjatutkimusta Jyväskylän yliopistoon. Mielenterveys-, päihde- ja perheneuvolapalveluissa hän on työskennellyt 25 vuotta. Hän on toiminut Terapiatakuu-työryhmässä ja ollut käynnistämässä Kemijärvelle ensimmäistä Suomen käynti kerrallaan -palvelua.
Virta tutustui Walk in -menetelmään kauppakeskuksessa Calgaryssa vuonna 2015. Kokemus oli mullistava – ihmiset saattoivat kävellä tuosta noin kauppareissun yhteydessä terapiaan. Suomessa ensimmäinen Walk in terapian toimipiste aloitti Tampereella muutamaa vuotta myöhemmin ja Virta innostui – niin paljon, että on mukana palvelun ohjausryhmässä edelleen. Walk in terapia Suomessa alkoi Kirkkohallituksen kokeiluna ja ensin puhuttiin kirkon Walk in terapiasta, sillä seurakunnat tarjosivat terapiaa. Lasten ja nuorten keskus alkoi koordinoida toimintaa vuonna 2022, jonka myötä toiminta levisi seurakuntia laajemmalle myös kuntiin, hyvinvointialueille ja Ohjaamoihin.
Nopea apu on ratkaisu moneen
Virta on huomioinut, että tällä hetkellä puhutaan paljon vaikuttavuudesta. Ihmiselle on hänen mukaansa vaikuttavaa saada apua nopeasti.
– Mä ajattelen että varsinkaan jonot ei ole parantavia. Ehkä jalka voi parantua, jos on pieni murtuma, mutta mieli harvoihin paranee itsestään, jos se on jotenkin murtunut. Yleensä asiat menee huonompaan suuntaan itsestään.
Helposti myös ajatellaan, että terapia tarkoittaa samaa kuin pitkä hoitosuhde. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Myös tunnissa voi saada paljon aikaan. Walk in terapia on ratkaisukeskeistä ja tapaamisessa lähdetään liikkeelle siitä, että yhden tunnin käynti on kokonainen terapiaistunto. Kyse on siitä, kuinka ajan voi käyttää hyödyksi asiakkaan kanssa. Aikaa ei kulu lomakkeiden ja perustietojen täyttämiseen.
– Yhdessä käydään läpi sitä, mitä pienin askelin voidaan tehdä sinun hyväksesi ja elämäntilanteesi eteen, kertoo Walk in terapian projektisuunnittelija Päivi Pulakka.
Pulakka on työskennellyt Walk in terapian valtakunnallistamis-hankkeen projektisuunnittelijana muutaman kuukauden. Tätä ennen hän on kehittänyt toimintaa paikallisesti osana Hyvän arjen rakentajat -ohjelmaa Vantaalla. Pulakka on myös ratkaisukeskeinen terapeutti ja ennen Walk in terapian kehittämistä hän on toiminut kymmenen vuotta seurakunnissa pappina kasvatuksen, kriisityön, erityisnuorisotyön ja jalkautuvan työn parissa.
Ratkaisukeskeiseen malliin sisältyvä ajatus asiakkaan toimijuuden vahvistamisesta voikin olla yllättävän haastavaa – kuten muutokset ajatus- ja toimintamalleihin yleensä ovat, Pulakka muistuttaa. Walk in terapiassa ja käynti kerrallaan -menetelmässä etsitään vahvuuksia, voimavaroja ja selviytymiskeinoja tilanteessa selviämiseen. Puhutaan toimijalähtöisyydestä. Monesti ihmisillä on nimittäin olemassa ratkaisuja ihan omasta takaa.
– Tässä ajassa kaivataan nopeita vastauksia. Walk in terapiassa tarjotaan nopeaa palvelua, mutta kun aletaan muuttaa ihmisen toimintaa tai ajatuskaavoja, on ne puolestaan aika hitaita prosesseja, Pulakka toteaa.
Muutos tapahtuu myös terapian ulkopuolella
Muutoksella on Walk in terapiassa vahva merkitys. Muutosta tapahtuu myös terapiakeskustelun ulkopuolella. Oikeastaan se on lähtenyt liikkeelle jo siinä vaiheessa jo, kun ihminen ottaa yhteyttä – Walk in terapian tapauksessa siis saapuu paikalle. Siksi se, että avun piiriin pääsee nopeasti ja joustavasti, virka-aikojen ulkopuolellakin on tärkeää, Virta muistuttaa. Ennen kuin avun ja puhumisen tarpeesta tulee hoidon tarvetta.
Terapiaan tulevalla saattaa hänen mukaansa myös olla ajatus, että terapeutti hoitaa asiakkaan ongelmat hänen puolestaan. Käynti kerrallaan -terapiassa käytössä on vain yksi tunti, jolloin tapaamisen rakenteeseen täytyy kiinnittää erityistä huomiota.
– Ajattelen, että ihminen tulee oikeastaan konsultoitavaksi omista asioistaan. Koska ihmisen elämähän jatkuu sen tapaamisen jälkeenkin. Oleellista on, kuinka me löydetään ja ylläpidetään niitä voimavaroja ja lisätään sitä toimijuutta, muistetaan, miten hän on ennen pystynyt ratkaisemaan asioita.
Oikea-aikaisuuden lisäksi apua on tärkeää saada oikeaan asiaan. Virran mielestä monesti unohdetaan kysyä mikä asiakkaan oikeastaan on terapiaan tuonut. Mistä hän haluaa puhua? Miten hänen elämässään näkyy se asia, joka hänet terapiaan toi? Ja tarkistaa vielä istunnon lopuksi, saiko asiakas tapaamiselta haluamansa.
Uskaltaako terapiaan tulla?
Kun ihminen tulee Walk in terapian vastaanotolle, kartoitetaan yhdessä, mihin asiaan hän juuri tällä hetkellä haluaa apua ja mihin hän terapiassa haluaa keskittyä. Usein kyse on elämäntapahtumista tai kriiseistä.
– Ne voivat olla elämänvaiheeseen, ihmissuhteisiin tai esimerkiksi tulevaisuuden toiveisiin liittyviä kriisejä. Toisaalta tämä on myös hyvin ennaltaehkäisevää, eli palveluun voi tulla silloin kun asiat ei ole vielä kasvaneet hirveän isoiksi, Pulakka muistuttaa.
Walk in terapian luonteeseen kuuluu tietty anonymiteetti, jonka ajatellaan madaltavan kynnystä terapiaan tulemisesta. Se tarkoittaa, että terapiaan tullessaan ei tarvitse kertoa omia henkilötietojaan, omaa nimeä lukuunottamatta. Toki jos jatkoavulle on tarvetta, tarvitaan henkilötietojakin. Anonymiteetin on myös ajateltu madaltavan kynnystä terapiaan tulemisesta.
Nuorilla on tällä hetkellä paljon puhumisen tarvetta, eikä välttämättä ketään, kenelle puhua. Pulakka muistuttaa, että nuoruuteen kuuluu paljon mielialan vaihteluja, nopeitakin. Siksi on tärkeää päästä puhumaan nopeasti, ennen kuin asiat kasvavat ja kasautuvat.
Mitä siis Virta ja Pulakka sanoisivat nuorelle, joka miettii Walk in terapiaan tulemista?
– On vain voitettavaa, jos sinne tulee paikalle, Pulakka toteaa.
– Joskus voi olla vaikeaa jutella vaikka läheisten kanssa. Se [terapeutti] on kuitenkin sellainen neutraali henkilö, jonka kanssa jutella. Siellä on ammattilainen vastassa ja tukena sulle ja sä pystyt juttelemaan siellä. Ei siinä ole mitään hävittävää, Virta komppaa.
Mikä Walk in terapia?
- Suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille
- Maksutonta
- Anonyymia, eli käynnille ei tarvitse ajanvarausta, lähetettä, diagnoosia, eikä siitä jää rekisteriä
- Kertaluontoista, mutta voit käydä useamman kerran
- Ratkaisukeskeistä
- Koulutettujen terapeuttien kanssa keskustelua
- Lue lisää: walkinterapia.fi