Oulujoen seurakunnassa syksyllä 2021 käynnistetty Sohvan nurkka -toiminta tarjoaa nuorille luottamuksellisen ja yhteisen keskustelupaikan, jossa voi käsitellä elämän huolia, murheita ja iloja.
Sohvan nurkka on osa oululaisen Oulujoen seurakunnan isostoimintaa, jonka suunnittelemisesta ja toteuttamisesta vastaa ryhmä toisen vuoden isosia yhdessä nuorisotyönohjaajan kanssa.
Nuorisotyönohjaaja Sari Meriläisen mukaan esillä ovat olleet erilaiset mielenterveyteen liittyvät teemat sekä arjen murheet ja haasteet.
”Sohvan nurkassa on käsitelty esimerkiksi ahdistusta, masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia,” Meriläinen kertoo.
”Esillä ovat olleet myös vaikeat kotiolot, vanhemman yksinhuoltajuus, köyhyys ja toimeentulo sekä kaverit. Lisäksi nuoria askarruttavat kouluun liittyvät paineet ja vaatimukset. Korona on tuonut oman lisähaasteensa esimerkiksi koulunkäyntiin.”
Nuorten ilonaiheita tapaavat puolestaan olla perhe, lemmikit, harrastukset ja ystävät, joiden kanssa voi jakaa asioita.
Aiheet valikoituvat tarpeiden mukaan
Sohvan nurkka -kokoontumisia on ollut nuorten kellarissa noin kerran kuussa sunnuntai-iltapäivisin. Aiheet valikoituvat nuorten kulloistenkin tarpeiden mukaisesti, ja keskustelu saa rönsyillä vapaasti.
”Isoset ovat pitäneet tärkeänä, että nuorten kellarissa on viihtyisää. Tilassa on sohvia, peittoja ja tyynyjä. On hyvä, että nuoret saavat halutessaan konkreettisesti käpertyä sohvan nurkkaan.”
Tunnelmaa on luotu kynttilöillä ja tarjolla on ollut suklaata.
”Suklaa on nuorten mielestä silloin paikallaan, kun puhutaan vaikeista asioista. Ja on kokoontumisiin varattu myös nenäliinoja.”
Toistaiseksi Sohvan nurkassa on käynyt noin viisi nuorta.
”Olemme huomanneet, ettei ole välttämättä helppoa tulla juttelemaan vaikeista asioista. Nuorilta on kuitenkin tullut palautetta, että asioista on hyvä puhua ja tällaista toimintaa tarvitaan,” Sari Meriläinen miettii.
”Nuorille on ollut myös tärkeää huomata, etteivät he ole ainoita, joilla kaikki asiat eivät ole aina hyvin.”
Lisää keskustelun mahdollisuuksia
Meriläinen toteaa, että isoissa ryhmissä huolia on vaikeampaa ottaa puheeksi.
”Perusnuorisotyössä pyöritellään usein joukkoja. Itse olen joskus havahtunut siihen, että luontevia tilanteita vaikeista asioista puhumiseen syntyy harvakseltaan.”
Oulujoen seurakunnassa nuorille ollaan järjestetty myös retriittejä, joita Meriläinen on ollut ohjaamassa kollegansa Jouni Heikinheimon kanssa.
”Retriiteissä nuorille on ollut tarjolla henkilökohtaisia keskusteluja ohjaajien kanssa. Joissain retriiteissä kaikki keskusteluajat ovat olleet varattuja.”
Meriläinen muistuttaa, että kaikella nuorisotyöllä on tärkeä rooli. Oulujoen seurakunta on tehnyt laajasti yhteistyötä erityisesti Oulun kaupungin nuorisopalveluiden kanssa.
”Molemmilla tahoilla on yhteinen näky siitä, miten nuoret voivat tänä päivänä. Valitettavasti nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet.”
Nuoret osaavat puhua, mutta jonot ovat pitkiä
Meriläisen mukaan myönteistä on se, että nuoret uskaltavat puhua ongelmistaan aiempaa avoimemmin.
”Nuoret ovat kuitenkin kokeneet, että mielenterveyden ongelmiin on vaikea saada apua, jonot ovat usein pitkiä. Ja kun on saamassa apua, esimerkiksi henkilökemiat eivät välttämättä sovikaan yhteen auttajan kanssa.”
”Yritämme olla osaltamme vastaamassa nuorten tarpeisiin sillä ammattitaidolla ja kokemuksella, mitä meillä nuorisotyöntekijöinä on.”
Oulun seurakunnissa ollaan aloittamassa myös Walk in -talk- ja Walk in -terapiatoimintaa. Meriläinen itse alkoi opiskella tämän vuoden alussa ratkaisukeskeiseksi nuorisoterapeutiksi/valmentajaksi.
”Ajattelen niin, että työntekijän kannattaa jatkuvasti kehittää itseään, ja hankkia koulutuksen kautta työhönsä uusia työkaluja ja taitoja.”
Teksti: Juhana Unkuri
Artikkeli on ilmestynyt Villi-lehdessä 2/2022
