Jos nuorilta kysytään, he kokevat suorituspaineet kovina ja vaativina, sanoo Naantalin kaupungin johtava koulupsykologi Cecilia Forsman.
Asia ei ole kuitenkaan yksioikoinen. Forsman korostaa joustavuutta. Elämässä pitää olla sekä tavoitteellisuutta ja suorittamista että hetkessä elämistä.
”On myös ihanaa oppia uusia asioita. Tärkeää onkin, miten ja ketä varten opintopolkuja tehdään.”
Forsmanin mukaan koulunkäynti saa tuntua myös ahdistavalta. Toisaalta ei pidä olla vain vaativuutta ilman myötätuntoa ja palkintoja. Ylioppilaskirjoituksia voi murehtia jo peruskoulussa, mutta oppimiseen pitäisi mahtua myös leikkisyyttä ja iloa löytää asioita.
Mieltä haastavia tekijöitä entistä enemmän
Suorituskeskeisyys kiusaa monia nuoria. Joissain tapauksissa se voi myös lisätä nuoren yksinäisyyttä. Kavereiden tapaaminen voi jäädä, jos suorittamiseen jää jumiin ja siitä tulee minän hyvyyden mitta.
Kun nuori saa kiitettäviä arvosanoja, se voi suojata ahdistukselta eikä tarvitse miettiä omaa identiteettiä ja elämän suuntaa.
Suorituspaineita ei tule vain koulumenestyksestä. Forsman muistuttaa kasvattajia siitä, että nykyisin nuoren mieltä haastavia tekijöitä on enemmän kuin ennen. Sosiaalisessa mediassa suhteeton vertailu muihin on aiempaa helpompaa. Kaikki vanhemmat eivät myöskään ymmärrä, miten sosiaalinen media aiheuttaa tarkkaamattomuutta.
”Vanhempien tehtävä on seurata, että nuori tulee nähdyksi. Aikuisten on pakko olla myös reiluja mutta ikäviä – on osattava rajata, milloin tehdään läksyjä ja laitetaan puhelin pois. Toisaalta vanhemmilla pitää olla myös itsemyötätuntoa. He eivät voi aina olla nuoria auttamassa.”
Suru kuuluu elämään
Korona-aikana moni nuori on voinut aiempaa huonommin. Forsmanin mukaan se on ymmärrettävää, mutta diagnoosien kanssa ei pitäisi intoilla liikaa.Hän muistuttaa, että suru kuuluu elämään ja jos nuorta sattuu, hänellä on oikeus itkeä.
Nuoresta pitäisi huolestua vasta, jos alakuloa on jatkunut pitkään eikä sillä tunnu olevan asiayhteyttä.
– Ihmismieleen kuuluvat monenlaiset tunteet, ja surullisten tilanteiden kuuluu olla surullisia.
Tärkeää on, että nuoren ongelmilla on kuuntelija.
”Meillä on yhä paljon nuoria, jotka eivät uskalla puhua asioista, koska he pelkäävät, että asiat eivät pysy salassa. Nuorille olisikin tärkeää tarjota keinoja ja taitoja tunteiden säätelyyn ja normalisoida tunnetaitojen opettelua”, Forsman kiteyttää.
Teksti: Tomi Kangasniemi
Artikkeli on julkaistu Villi-lehdessä 2/2022
