Perhekeskustoiminta on alueen eri toimijoiden yhteinen ponnistus perheiden parhaaksi. Perhekeskuksen kohtaamispaikat tarjoavat luontevan mahdollisuuden myös seurakunnan mukana olemiseen.
Perhekeskus on lapsille ja perheille suunnattujen hyvinvointia, terveyttä, kasvua ja kehitystä edistävien palvelujen kokonaisuus, johon kuuluvat myös ennaltaehkäisevän työn, varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Toiminta kokoaa yhteen ja verkostoi alueen erillään olleet palvelut.
– Viime vuoden lopulla seurakunnissa oltiin vahvasti motivoituneita alueellisen perhekeskustoiminnan kehittämiseen. Vuoden alusta aloittaneet hyvinvointialueet ovat ehkä hieman hidastaneet toimintaa, mutta suurin osa seurakunnista on jo nyt jollain tavalla yhteistyössä mukana, kertoo asiantuntija Liisa Välilä Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksiköstä.
Kirkkohallituksen perheasioiden ja perheneuvonnan johtava asiantuntija Sari-Annika Pettinen myötäilee kollegaansa.
– Eri hyvinvointialueilla on tehty jo paljon yhteistyötä. Isossa kuvassa tilanne näyttää todella hyvältä.
Hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa perhekeskusyhteistyö on jatkunut parhaiten niillä paikkakunnilla, joissa se on ollut jo aiemmin osa kuntien ja kaupunkien toimintaa. Vanhat rakenteet ovat tukeneet toimintaa muutosvaiheessa.
Seurakunta perhekeskusyhteistyössä
Osa seurakunnista on tehnyt jo pitkään perhekeskusyhteistyötä, mutta viime vuosina eri toimijoiden roolit on pyritty sopimaan aiempaa selkeämmin. Kokonaisvaltaista tilannekuvaa seurakuntien mukana olemisesta ei kuitenkaan vielä ole.
– Perheiden näkökulmasta mitään suuria muutoksia ei ole ollut. Muutostilanteen suurimmat haasteet näkyvät ehkä enemmän korjaavassa toiminnassa tai sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa, miten niitä muutostilanteessa pystytään tarjoamaan, Pettinen arvioi.
Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla seurakunnat ovat ottaneet ison roolin erilaisten kohtaamispalveluiden järjestämisestä.
– Monilla paikkakunnilla seurakunta on ainoa toimija, joka voi järjestää tämänkaltaista kokoavaa toimintaa, sillä kunnalla ei ole siihen tarvittavia resursseja, Välilä tarkentaa.
Toimintaa on kuitenkin kehitetty hyvässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
– Olemme luoneet palvelulupausta, brändiä, ilmettä ja kaikkea sitä, mitkä helpottavat kohtaamispaikkatoiminnan toteuttamista mahdollisimman käytännönläheisesti. Työtä ei tarvitse lähteä kehittämään tyhjästä, Välilä lupaa.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikat
Perhekeskusten kohtaamispaikat ovat tavallisesti siellä, missä perheet luontevasti liikkuvat kuten kauppakeskuksissa, kirjastoissa tai perheiden taloissa. Kohtaamispaikat ovat luontevia myös seurakunnan mukana olemiselle. Seurakunnan työntekijä tulee tutuksi, ja samalla perheiden kynnys osallistua muuhun seurakunnan toimintaan madaltuu.
Konkreettinen kohtauspaikka voi sijaita lähes missä tahansa: torin tuntumassa, kirjastossa, kauppakeskuksessa, seurakunnan tilassa…
– Seurakunnan vahvuuksia ovat ammatillisuus sekä joustavuuden mahdollisuus. Toimintaa pystytään muuttamaan nopeastikin. Seurakunnat ovat myös erittäin hyviä kokeilukulttuurissa, Pettinen lisää.
Uskonnollisesti sitoutumaton
Perhekeskuksen kohtaamispaikkatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta.
– Kohtaamispaikassa seurakunnan työntekijä ei tuo esiin seurakunnan tunnustuksellista sisältöä, ellei asiakas itse nosta sitä keskusteluun. Voimme olla seurakuntana toiminnassa mukana muullakin tavalla, Pettinen toteaa.
Perhekeskusyhteistyön tekeminen ei kuitenkaan tarkoita oman identiteetin piilottamista tai seurakunnan olennaisesta sanomasta luopumista.
– Kristillisyys ei ole pelkästään uskonnon harjoittamista. Se on myös elämän asenne. Se on ihmisen kuuntelemista, toivon luomista ja luottamuksen rakentamista. Rohkaisun sana voi olla pelkkä kysymys, miten sinä jaksat, Välilä perustelee.
Kohtaamisen ammattilaiset
Yhteistyö eri toimijoiden kanssa osana perhekeskusverkostoa tarjoaa mahdollisuuden perheiden laajempaan kohtaamiseen. Välilän mukaan seurakuntaa arvostetaan yhteistyökumppanina.
– Meidän olisi tärkeä nostaa seurakunnan työntekijöiden ammatillisuus paremmin esiin. Seurakunnan työntekijät ovat hyvin koulutettuja, kun taas monet järjestöt toimivat usein vapaaehtoisten ja vaihtuvien työntekijöiden varassa. Saisimme olla enemmän ylpeitä seurakunnan tekemästä pitkäjänteisestä työstä, Välilä huomauttaa.
Seurakunnan työntekijöitä arvostetaan asiakkaiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden taholta erityisesti kohtaamisen ammattilaisina. He ovat myös hyvin koulutettuja ja rautaisia ammattilaisia. Osaaminen on erinomaista ja ajantasaista.
Uusia innovaatioita
Perhekeskustoiminta on innoittanut seurakuntia kehittämään uudenlaisia työtapoja sekä etsimään uusia yhteistyötahoja.
– Seurakunnissa on alettu tehdä moniammatillista yhteistyötä. Varhaiskasvatuksenohjaajan työparina voi olla vaikkapa kanttori, diakoniatyöntekijä, tai pappi. Eri ammattilaisten vahvuuksia voisi hyödyntää aiempaa enemmän ja siten löytää uusia mahdollisuuksia toimia, Välilä kannustaa.
Osa seurakunnista on tiivistänyt rovastikunnalliseen yhteistyötä.
– Pienillä paikkakunnilla voi olla vain yksi varhaiskasvatuksen työntekijä tai jopa vain puolikas. Hänen resurssinsa ovat aika pienet. Naapureiden kanssa yhteistyössä toimiminen on kaikille kannattavaa.
Pettinen nostaa esiin seurakuntien Pikkuhelppi-toiminnan, joka tarjoaa lapsiperheille tukea arjen hallintaan. Ystäväperheet-toiminta, jota tehdään mm. Pirkkalassa, puolestaan mahdollistaa perheiden tapaamisen ja ystävystymisen. Tämän myötä perheet saavat vertaistukea omaan arkeensa.
– Seurakunnan työntekijät tutustuttavat samalta alueelta olevia perheitä toisiinsa, minkä jälkeen perheet jatkavat yhteydenpitoa itsenäisesti, Välilä kertoo.
Jotkut seurakunnat ovat rakentamassa verkossa tapahtuvaa perhevalmennusta seurakunnan omana palveluna. Toimintaa toteutetaan ainakin Turussa.
Sähköinen perhekeskus
Kirkkohallitus on mukana sähköisen perhekeskuksen sisällön kehittämisessä, joka on monin osin vielä rakenteilla.
– Tämän vuoden alussa on julkaistu sähköinen perhekeskus, Omaperhe. Tällä hetkellä palvelusta löytyy lapsiperheille tarkoitettuja valtakunnallisia palveluja, luotettavaa tietoa sekä vinkkejä fyysisistä kohtaamispaikoista. Sivusto antaa palvelusuosituksia käyttäjän kiinnostuksen mukaan. Kun hyvinvointialue ottaa sähköisen perhekeskuksen käyttöönsä, mukaan tulevat myös alueelliset palvelusuositukset, Pettinen kertoo.
Sähköiseen perhekeskukseen ollaan rakentamassa myös nuorille suunnattua sisältöä, Helpperiä, joka valmistunee tämän vuoden kuluessa.
Kolmas osa sähköistä perhekeskusta on ammattilaisille suunnattu sisältö, joka tällä hetkellä kohdentuu vain sote- ja kunta-alan työntekijöille. Seurakuntien ja järjestöjen työntekijät eivät pääse kirjautumaan palveluun, joka on ensisijaisesti suunnattu lakisääteisten palveluiden työntekijöille.
– Sähköinen perhekeskus avaa upeita mahdollisuuksia myös seurakunnalle asiakkaan alkaessa käyttää palvelua mahdollisesti jo raskausaikana. Lasta odottava perhe saa jo tuossa vaiheessa tietoa kasteesta, kerhoista, leireistä, parisuhdeneuvonnasta ja muusta mahdollisesta seurakunnan kokoavasta toiminnasta.
Tukea työntekijöille
Pettinen ei koe seurakunnan työntekijöiden tarvitsevan lisäkoulutusta perhekeskusyhteistytön toteuttamiseksi. Vertaistuen tarve on kuitenkin ilmeinen, työntekijöillekin.
– Tätä palautetta saamme paljon. Vertaisuuden kaipuu ei ole vain perheiden toive ja tarve, vaan myös seurakunnan työntekijöiden tarve saada laajempaa näköalaa.
Kirkkohallitus on koonnut työntekijöilleen Teams-alustan, jossa informaation lisäksi kannustetaan jakamaan myös käytänteitä ja käymään keskustelua.
– Järjestämme seurakuntien työntekijöille perhekeskusinfoja, joita on ollut vuoden sisällä 3–4 kertaa teemoista riippuen.
Tukea löytyy myös hiippakunnista.
Unelmien perhekeskus
Millainen sitten olisi unelmien perhekeskus?
– Se on paikka, jossa perheet saavat kohdata vertaisiaan matalalla kynnyksellä paikoissa, jotka ovat heille luontevia ja missä he saavat tarvittaessa ammatillista tukea ja apua. Kaikki tämä on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ylläpitämistä ja edistämistä, jossa seurakunnalla on luonteva rooli ja paikka, Pettinen kiteyttää.
Välilä komppaa kollegaansa ja painottaa lisäksi turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta.
– Unelmien perhekeskuksessa myös toimijat tuntevat toisensa. Toiminta on yhdenvertaista. Se ei kohdistu vain aktiivisiin perheisiin, vaan erityisesti niihin perheisiin, jotka tarvitsevat kaikista eniten tukea. Perhekeskusyhteistyö takaisi sen, että elämän kriiseissä tai solmukohdissa on matala kynnys tulla mukaan tuen piiriin.
Teksti: Päivi Romppainen
Kuva: Tapani Romppainen
Artikkeli on tiivistelmä Pieni on Suurin -lehdessä 3/23 julkaistusta jutusta.
– Perhekeskustoiminta on innoittanut seurakuntia kehittämään uudenlaisia työtapoja sekä etsimään uusia yhteistyötahoja, iloitsevat asiantuntijat Liisa Välilä (vas.) ja Sari-Annika Pettinen.
