Nuoret ja vaikuttaminen kirkossa
Nuoret kokevat, että seurakuntien nuorten vaikuttajaryhmät parhaimmillaan vahvistavat nuorten osallisuutta, lisäävät nuorten ääntä seurakunnan päätöksenteossa sekä vahvistavat seurakuntayhteyttä. Nuorilla on myös kokemusta siitä, että heitä ei kuulla, tai kuullaan näennäisesti. Nuoret ovat innokkaita vaikuttamaan koko seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon, sillä ei ole olemassa “nuorten asioita”, vaan kaikki asiat ovat nuorten asioita.
Nuoret tulee ottaa mukaan viestintään, sillä he tietävät parhaiten, miten tavoittaa oman ikäluokkansa. Vaikuttajaryhmät vaikuttavat parhaimmillaan myös seurakunnan ulkopuolella. Yhteistyötä nuorten kunnallisen ja seurakunnallisen vaikuttamistoiminnan välillä tulee lisätä, jotta nuorten vaikuttamismahdollisuudet kasvavat ja nuorten asema koko kunnan alueella vahvistuu. Vuoden 2026 seurakuntavaaleissa tulee kiinnittää erityistä huomiota nuorten ehdokkaiden rekrytointiin ja nuorten äänestysaktiivisuuden kasvattamiseen.
Nuoret kokevat, että kirkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin, joskin paikallistasolla seurakuntien välillä on eroja. Monet nuoret kokevat seurakunnan nuorisotyön turvallisena paikkana, missä voi olla avoimesti oma itsensä. Monelle nuorelle kirkon virallinen kanta avioliittokysymyksessä tuntuu kuitenkin ongelmalliselta. Tämä estää kirkkoa olemasta uskottavasti yhdenvertainen nuorten silmissä.
Kirkon asema yhteiskunnassa
Kirkon ja valtion yhteistyö nähdään merkityksellisenä osana suomalaista yhteiskuntaa, etenkin sosiaalisen tuen ja kriisiavun näkökulmista. Nuoret kuitenkin korostavat, että yhteistyön tulee olla tasapuolista, läpinäkyvää ja arvoiltaan yhteensopivaa moniarvoisen yhteiskunnan kanssa.
Joillekin nuorista uskonto vahvistaa maanpuolustustahtoa lisäämällä toivoa ja vastuuntuntoa. Toiset kokevat, ettei uskonto vaikuta, vaan tahto puolustaa maata kumpuaa muista syistä, kuten kansalaisvelvollisuudesta tai isänmaanrakkaudesta. Osa nuorista kokee myös ristiriitaa uskon ja väkivallan välillä. Nuoret pitävät tärkeänä, että rippikouluissa olisi tilaa sodan ja rauhan eettiselle pohdinnalle.
Nuoret aikuiset
Nuorten aikuisten toiminta seurakunnissa on monin paikoin epäyhtenäistä, vajaasti resurssoitua ja vaikeasti saavutettavaa. Nuoret aikuiset ovat moninainen ryhmä ja se haastaa toimintaan. Yhteisölliselle, monipuoliselle ja merkitykselliselle toiminnalle, joka huomioi elämäntilanteiden kirjon, on kuitenkin suuri tarve. Erityisesti opintojen perässä uudelle paikkakunnalle muuttaneille, seurakunnan nuorten aikuisten toiminnalla on tärkeä rooli ulkopuolisuuden ehkäisyssä. Viestinnässä tulee päästä pois sisäpiirimäisyydestä ja viestiä monikanavaisesti ja kohdennetusti. Viestinnän lisäksi, osallistamisen mahdollisuudet ja rohkeus uudistaa rakenteita ovat avainasemassa nuorten aikuisten toiminnassa.
