Nurmijärven Rajamäellä kaakaopyhäkoulussa käy tiistaisin alakoululaisia. Koulun jälkeen alkavaa lasten virtaa voi seurata ikkunasta: koululaisia tulee laumoina. Yhteensä heitä käy kaakaolla noin 100–140 joka tiistai.
Siiri Tikkaoja, 13, toimii Nurmijärven kaakaopyhäkoulun apukäsinä.
– Olen koko iltapäivän auttamassa. Siivoan pöytiä ja jaan leipiä, Siiri kertoo.
Siiri aloitti pyhäkoulun kuusi vuotta sitten.
– En muista ensimmäistä kertaa, mutta kaikkia vähän jännittää se. Äkkiä sen oppii: Ensin pestään kädet, käydään pöytiin, sitten tulee hartaus ja Isä meidän ja siunataan ruoka. Pöytä kerrallaan haetaan leipää ja kaakaota. Viimeisellä kerralla oli tänä keväänä jätskiä ja hodareita.
Pyhäkoulun paras kohta on Siirin mielestä se hetki, kun päästään syömään. Hänen mielestään pyhäkoulu sopii kaikenlaisille lapsille.
– Jos ei pysty keskittymään hartauden aikana, joku menee viereen istumaan ja auttaa.
Entä mitä Siiri ajattelee pyhäkoulun nimestä?
– Ihan kiva. Toiset aattelee, että pyhäkoulussa lauletaan virsiä. Mutta moni kavereistakin on pyhäkoulussa. Me tykätään.
Siirin kokemus kirkossa käymisestä liittyy vahvasti hänen isoäitiinsä.
– Mumma pyytää minua välillä mukaan. Tunnen sieltä mumman tuttuja, mutta muita ikäisiäni siellä ei ole. Tykkään virsistä enkä koskaan katso kelloa, että milloin tämä oikein loppuu.
Maailmantilanne ei ole erityisemmin vaikuttanut Siirin tulevaisuudennäkymiin.
– En mieti tulevaisuutta. Varmaan lähden ammattikouluun eläintenhoitajalinjalle. Kavereiden kanssa tulee välillä puheeksi Ukrainan sota tai ilmastonmuutos, mutta aika harvoin.
Lastenohjaaja Anne-Maria Ahlstedt on Nurmijärven kaakaopyhäkoulun emo ja sydän. Ahlstedtin mukaan kaakaopyhäkoulun onnistumisen takana on vuosien työ. Hän on tehnyt itseään tutuksi koululla ja kylätapahtumissa. Kaakaopyhäkoulun vetovoimaa lisää sekin, että päiväkerhotilan sijaan käytössä on nuorisotila lautapeleineen ja biljardipöytineen.
– Vastaan kolmeen nälkään, ja nälkä lapsilla todella on. On välipalan nälkä ja aikuisen nälkä. Ruokapöydässä väännetään joka kerta siitä, että otetaan lippis pois päästä. Ja sitten on se kolmas nälkä: lapsilla on tarve myös pyhyyteen.
Lähde: SPY ry:n jäsenkirje, kirjoittajana Kaisa Raittila.
